Hyppyrimäet
Mäkihyppääjillä on käytössä seitsemän erisuuruista mäkeä.
K56, HS 60 metrin mäki, jonka mäkiennätys on 61 metriä (hypätty 01.07.2006 Joni Karjalainen, KiU)
K34, HS 37 metrin mäki, mäkiennätys 36 metriä (hypätty 27.2.2005 Jarkko Määttä, KHS)
K18, HS 22 m mäki, mäkiennätys 23 metriä (hypätty 6.2.2016 Tuomas Kinnunen LHS )
K12, HS 14 m mäki, mäkiennätys 11 metriä (hypätty 26.2.2006 Eeli-Pekka Valta, MM)
K7, HS 8 m mäki, mäkiennätys 8 metriä (hypätty 07.02.2010 Veikka Hakulinen, KiU)
K4, HS 5 m mäki.
K2, HS 3 m mäki.
Hutsin kaikki hyppyrimäet ovat ympärivuotisessa käytössä. K56 mäki, joka on muovitettu kesällä 2005, vauhtimäessä on syksyllä 2024 uusittu keraaminen latu. K34 ja K18 mäkien muovit uusittu kesällä 2016, vauhtimäissä peltilatu. K12, ja K7 mäkien muovit uusittu K4 ja K2 mäkien rakennuksen yhteydessä kesällä 2023, jokaisessa vauhtimäessä peltilatu. Hissi käytössä K56, K34 ja K18 mäissä myös kesäisin.
(K-piste on hyppyrimäen alastulorinteen notkokaarteen alkamiskohta, HS-piste on paikka hyppyrimäen alastulorinteessä, johon hyppääjä voi turvallisesti hypätä hyppynsä)
Hyppyrimäkien käyttö ja aukioloajat
Talvi- ja kesäkautena Hutsin hyppyrimäet avoinna harjoituksia varten ti ja to klo 18.00 alkaen. Kevään ja syksyn siirtymäkausina, mäet eivät ole käytössä. Muuna aikana harjoittelusta hyppyrimäellä ota yhteys mäkijaoston jäseniin.
Hyppyrimäet on tarkoitettu mäkihypyn harrastamiseen, harjoitteluun ja kilpailuihin, hyppyrimäkien luvaton käyttö on ehdottomasti kielletty!
Tiesitkö?
Kiteeläisen mäkihypyn alkutaival sijoittuu aina 1920-luvulle. Silloin Kiteen Koivikolle eli Puhoksen lehtikuusimetsän reunalle rakennettiin Kiteen ensimmäinen muistissa oleva hyppyrimäki. Jonkun verran tämän mäen valmistumisen jälkeen myös Puhoksen seurantalon lähettyville rakennettiin mäki (ei kuvia olemassa).
Vuosien 1954-1956 aikana Kiteen Savikolle Karppalan rinteisiin rakennettiin komea lehtikuusi pylväistä rakennettu ns. iso mäki. Joitakin vuosia ennen isoa mäkeä samoilla seuduilla oli pienempi mäki.
Kiteen Hutsiin ensimmäinen mäki tehtiin 1950-luvun loppupuolella, joka oli toiminnassa aina nykyisten mäkien rakentamiseen saakka. Nykyiset teräsmäet rakennettiin 1984 ja ne palvelevat vielä tänäkin päivänä mäkihyppääjiä hyvin.
Myös ainakin Juurikassa ja Närsäkkälässä on ollut jokin sorttisia mäkiä joista on hypätty kilpailuja